2019-03-14 Kansallisarkisto ja Ritarihuone -retki
Runsas seniorijoukko teki bussimatkan Helsinkiin, jossa kohteinamme oli niin Kansallisarkisto näyttelyineen kuin Ritarihuone. Kohteiden välillä nautimme lounaan.
Kansallisarkistossa meidät jaettiin kahteen opastettavaan ryhmään ja näin pääsimme pienemmissä ryhmissä kierroksille. Kansallisarkistolla on varsin kattavat kotisivut arkisto.fi ja niihin kannattaakin tutustua totesi oppaamme, tutkija Pertti Hakala.
Käytetyimmät arkistotiedot ovat: kirkon arkistot, henkikortit, tuomioistuinten asiakirjat, v. 1918 asiakirjat, sotilaskantakortit, Patentti- ja rekisteriarkistot, Etsivän Keskuspoliisin/valtiollisen poliisin arkistot. Yksityisarkistoon, noin 20 hyllykilometriä, on koottu mm valtiomiesten, poliitikkojen, valtasukujen, organisaatioiden, yhteisöjen ja kulttuurihenkilöiden materiaalia ja se toimii valtakunnallisena yksityisenä arkistorekisterinä.
Löytyypä Oulun arkistosta joulupukin arkistokin.
Saimme myös tutustua pariin Ruotsin vallan aikaisiin 1400- ja
1600-luvun käsikirjaan, johin oli koottuna mm tilojen verotietoja,
kuinka linnoitusrahaa kerättiin rahastoon ja millaisia lahjoituksia oli parseleina (tavarana) koottu.
Kansallisarkistossa on noin 100 alkuperäisaineistoa, joka on varsin pieni määrä valtakunnallisesti katsottuna. Kuitenkin aineistoja on kymmeniä ja satojakin hyllykilometrejä allennettuna.
Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia lukuun ottamatta ns salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja 25-50 vuotta tai 100 vuotta henkilökohtaiset, arkaluontoiset asiakirjat tai monia, joissa julkisuus aukeaa, kun kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Kansallisarkistossa parhaillaan oleva näyttely,
Suomen valtiolliset ritarikunnat sata vuotta, oli varsin
mielenkiintoinen, kun saimme kuulla asiantuntijaoppaamme,
erikoistutkija John Strömbergin kertomana eri arvomerkeistä,
niihin liittyvästä käytännöstä sekä merkkien historiasta.
Ritarihuone:
Ritarihuoneella meidät vastaanotti amanuenssi Gunilla Peräsalo. Ritarihuone on yli 150 v vanha uusgoottilainen helmi Senaarintorin ympäristössä. Sen on suunnitellut Turun lääninarkkitehti, arkkitehti ja insinööri Georg Th. Chiewitz. Ritarihuone on julkisoikeudellinen laitos ja sen toiminta perustuu vuoden 1918 ritarihuonejärjestykseen. Ritarihuoneen ensisijaisia tehtäviä on nykyisin itse rakennuksen ja sen kokoelmien hoitaminen. Aatelisto kokoontuu edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen ja sen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema Ritarihuonejohtokunta hoitaa ritariston ja aateliston asioita. Ritarihuoneella on rekisteröity 357 sukua ja jokaisella aatelissuvulla (kreivilliset, vapaaherralliset ja tavalliset aateliset) on oma vaakunansa salin seinillä. Aatelointi oli palkinto suoritetuista palveluista.
Lisäkuvia:
