Hankoon, Helsinkiä pakoon 18.8.2021

14 iloista Kirkkonummen senioria  lähti kimppakyydein Hankoon. Meille oli luvattu pilvistä ja vähän sateistakin ilmaa, mutta sen ei annettu häiritä upeaa retkeämme. 
Tapasimme ihastuttavan oppaamme, Leena Immosen pukeutuneena 1800-luvun tyyliin pitkään pitsimekkoon ja ihanaan lierihattuun. Hän oli aatelisnainen Teresa, ”Tessa”.  
Kohtauspaikkamme oli Hangon vapaudenpatsas, jota vartioi kaksi kivileijonaa, takanaan aava siniharmaa meri. Puistossa patsaan vieressä on jäätelökioski, jonka jäätelöpallojen sanotaan olevan Suomen suurimmat ja joitakin vuosia siten kioskissa myytiin eniten jäätelöä Suomessa kesän aikana. 
Hangon historiaa ”simpukan kuoressa”: 
Varhaisimmat historialliset merkinnät Hangista ovat 1200-luvulla, mutta kaupungin perustaminen on paljon myöhempi kauppapoliittinen päätös. Suomeen tarvittiin ympäri vuoden auki oleva satama. Kun Hanko-Hyvinkää -rautatie valmistui venäläisen yrityksen toimesta 1873, yhteys Pietariin oli selvä.  Hangosta tuli kaupunki heti seuraavana vuonna. Satama avautui vaikeuksien kautta ensin kotimaan liikenteelle, mutta 1880-luvun lopulla ulkomaankaupan kehityksen myötä myös ulkomaille. Talviaikaan kuljetettiin aluksi karjatalouden tuotteita ja Hangosta tuli erityisesti voinviennin satama. Voimakkaiden jäänsärkijöiden myötä Hangon merkitys talvisatamana hiipui ja satamatoiminta on vaatimatonta nykyään. 
Suurin osa Amerikkaan lähtevistä siirtolaisista matkusti Hangon sataman kautta. 
Huvilakaupunkihistoriaa:  
Hanko nousi maineeseen tsaarin vallan aikaan kylpyläkaupunkina, jossa lomaili venäläisiä aristokraatteja ja suomalaista sivistyneistöä. Tarpeelliseksi kylpylätoiminta katsottiin kun liikennettä ja tuloja toi talvella satama, niin kesäaikaan houkuteltaisiin kaupunkiin kylpylävieraita. Hangon kulttuurihistoriallisesti merkittävien huviloiden alue syntyi, kun Hangon kaupunki perusti  valtion tulella merikylpylän v. 1878, kauniin kylpylärakennuksen yhteyteen muodostettiin englantilaistyyppinen kylpyläpuisto ja sen ympärille kaavoitettiin suuria huvilatontteja. 
Aloitimme kävelymme ja tutustumisemme Appelgrenintietä pitkin  ja heti oikealla korkealla kalliolla eteemme ilmestyi kaunis, vihreä pitsihuvila, Villa Tellina, joka on yksityisomistuksessa ja toimii pensionaattina, siis huoneita vuokrataan. Matkan edetessä näimme toinen toistaan kauniimpia huviloita ja kuulimme oppaaltamme omistajiin ja rakennuttajiin liittyviä hauskoja tarinoita. Emme innostukseltamme edes huomanneet, että sade oli alkanut. Huvilat olivat useimmiten nimetty naisen nimillä, oli mm. Doris,  Maija, Eva, Aurora, Elisabeth, Tita-Maria ym, oli myös Java ja Sumatra. Arkkitehtejä ja rakennuttajia olivat mm.  Grönholm,  Höijer,  Sonck, Lindqvist, Aspelin, Lönn, Revell. 
Ihastelimme kaunista Casino-rakennusta. Oppaamme vanhoista  kuvista näimme miten alue on aikojen saatossa muuttunut, kylpylärakennus on kokonaan poissa ja Casinon ulkonäkö on toinen kuin 1800-luvun lopulla. Matkamme päättyi Casinon takana olevaan kylpyläpuistoon.  
Kiirehdimme takaisin autoille ja ajoimme Hangonkylään oppaamme kotiin lounaalle. Söimme maukasta alkusalaattia ja herkullista paistettua lohta vihannesten kera, jälkiruoaksi ihanaa Tarte Tatin -kakkua flyygelimusiikin kera.  Oppaamme taitavissa sormissa soi upeasti Chopinia, Sibeliusta ja Mozartia. 
Jäimme miettimään, että nuo Ihanat Hangon huvilat ovat kuin suljettuja aarrearkkuja, niitä voi ihastella vain ulkoapäin. Olisi hauska nähdä niitä myös sisältä. 
Ihanat maisemat, sininen meri, mittaamattomat hiekkarannat ja hienosti opastettu retki. Tuntui  kuin olisimme käyneet paljon kauempana kuin 100 km Kirkkonummelta.

Teksti Marja Ehrstedt